Perikato

Saksalainen Hitleristä kertova Perikato (Untergang) on parhaillaan keskustelunaiheena A-talkissa. Erityisesti keskustellaan siitä, että elokuvassa Hitler esitetään inhimillisenä olentona, ei pellenä tai demonina, joina hänet yleensä esitetään. Ilmeisesti joitakin tämä Hitlerin inhimillisen puolen näyttäminen on loukannut niin paljon, että elokuvaa on railakkaasti kritisoitu myös siitä eikä vain sen elokuvallisista ansioista.

Hitler oli ihminen. Hän ei ollut pelle tai demoni vaan lihaa ja verta, ristiriitainen, vihaan ja rakkauteen kykenevä persoona. Ihminen, jonka johtama koneisto aloitti historian hirveimmän sodan ja murhasi käsittämättömän määrän ihmisiä (no, Stalin ilmeisesti pystyi parempaan, mutta hänellä oli enemmän aikaakin). Koneistoon kuului myös muita ihmisiä, Goebbels, Himmler, Bormann, Speer. Heistäkään kukaan ei ollut hirviö. Toisissa olosuhteissa, toisenlaisten valintojen edessä he olisivat saattaneet elää kunniakkaan ja arvostetun elämän. Nyt he ovat murhaajia.

He olivat tavallisia ihmisiä, jotka osuivat aivan väärään paikkaan huonoimmalla hetkellä. Se siinä onkin pelottavinta. Jos minä olisin ollut Himmlerin housuissa, en tietenkään olisi tehnyt mitään pahaa. Vai olisinko? Historian hirviöiden esittäminen inhimillisinä vihjaa, että lähes kenestä tahansa voi tulla hirviö - minustakin.