Tämän päivän Helsingin sanomat kertoo meille yhdessä päätoimittajan kirjoituksistaan jänniä. Koska en löytänyt juttua HS:n sivuilta, kopsin sen tähän paperiversiosta:
Kouluruotsi on asennevamman uhri
Kun ruotsi pudotettiin ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden joukosta, osattiin odottaa, että osa kirjoittajista vaihtaisi sen toiseen pakolliseen aineeseen. Vaihtajien määrä on ollut yllättävän suuri. Tänä keväänä jo joka kolmas abiturientti jättää kirjoittamatta ruotsin.
Yksi keskeinen syy näyttää olevan nuorten ja heidän vanhempiensa keskuudessa edelleen yleinen asennevamma: kielteinen suhtautuminen "pakkoruotsiin", ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten kieleen. Samaan suuntaan vaikuttaa usko englannin riittävyyteen kansainvälisen kanssakäymisen kielenä, samoin kuntien supistama koulujen kielivalikoima.
Kehitys on niin huolestuttava, että sen suunta olisi saatava katkaistuksi. Paluusta vanhaan ei kuitenkaan kannata enää puhua. Pakko on huono keino erityisesti kielten opiskelussa saati asennevammojen patantamisessa. Tarvitaan myönteistä valistusta ja asennekasvatusta ja ennen kaikkea porkkanoita, jotka kannustavat opiskelemaan ruotsia.
Englannin kielen valta-asema on hyväksyttävä siinä merkityksessä, että sitä on nykymaailmassa jokaisen jollain lailla osattava. Muut kielet, joukossa toinen kotimainen, tulevat suomenkieliselle sen jälkeen. Peruskoulujen kielivalikoima ei voi olla laaja. Lukion tulee tarjota enemmän vaihtoehtoja, mutta siinäkin on rajansa. Uusien kielten opiskeluun voi ryhtyä myös lukion jälkeen.
Ruotsia voi pitää helppona kielenä esimerkiksi venäjään ja ranskaan verrattuna. Ruotsin kielen taidolla on yhä enemmän kysyntää sitä mukaa, kun ruotsia osaavien määrä on vähentynyt - sekä yksityisellä että julkisella alalla. Valtion ja kuntien tulisi nykyistä paljon suuremmassa määrin maksaa työntekijöilleen ruotsin osaamisesta. Se olisi hyvä kannustin ruotsin opiskeluun.
Tavallinen tampio tahtoo taas kysellä:
1. Miksi kielteinen suhtautuminen ruotsinkieleen on asennevamma? Miksei se ole vain mielipide?
2. Miksi ruotsin kieli on niin hirmuisen tärkeä, että sen opiskeluun olisi kannustettava kunnon porkkanoin? Miksi juuri ruotsi? Onko muitakin syitä kuin "historia"?
3. Jos ruotsin taitajia on yhä vähemmän, miten sen kysyntä voi olla jatkuvassa kasvussa?
4. Miksi kehityksen suunta eli ruotsin kielen taidon väheneminen on huolestuttava ja ehdottomasti katkaistava?
5. Miksi tavallisella tampiolla ei ole suolakurkkuja?
Tavallinen tampio ei pane päätään pantiksi siitä, että saa vastauksia - hänhän on asennevammainen eikä asennevammaisille vastata. Ne pitää parantaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
18 kommenttia:
Voisin melkein lyödä vetoa, että kaikki Hesarin päätoimittajat eivät osaa kolmea kieltä.
Oikeampi otsikko Hesariin olisi ollut "Kouluruotsi on asennevamman tulos".
Kiitos viestistäsi ja osuvista kysymyksistäsi tampio. Vastauksena kohtaan 2: Ei ole mitään muita syitä kuin historia. Ruotsia hyvin taitavat suomalaiset kokevat kai olevansa katoava luonnonvara, jota tulisi vaalia korotetuilla palkoilla. Lehmän lantakin on luonnonvara.
6. Miksei Suomessa venäjää pidetä ruotsia tärkeämpänä kielenä?
". Ruotsia hyvin taitavat suomalaiset kokevat kai olevansa katoava luonnonvara, jota tulisi vaalia korotetuilla palkoilla."
No höh, mun on virkamiehenä pakko osata ruotsia enkä koe olevani jokin ihmeellinen luonnonvara, eikä siitä kielitaidosta mitään palkankorotuksia saa (En tosin osaa ruotsia hyvin, vain keskinkertaisesti), tosin yksi suomenruotsalainen tilas mulle joululahjaksi HBL:n oisko toi nyt se palkankorotus?
Asiaa kirjoitat. Ja sitten kaikki pakkoruotsin kannattajat muistavat aina mainita, kuinka...
A. ruotsin oppimista vastustavat vaan lahjattomat idiootit, joille ruotsin oppiminen on hankalaa
B. ruotsin opetteleminen auttaa ihan sikana muiden kielien opiskelussa, joten se on ehdottoman kannattavaa
Minusta se vaan on niin, että ranskaa tai saksaa opitaan huomattavasti tehokkaammin ranskan tai saksan tunneilla kuin siellä pakkoruotsissa. Kamalat määrät aikaa ja resursseja menee pienen vähemmistön paapomiseen.
Mutta eihän minua kannata kuunnella, minun täytyy olla joku lahjaton luuseri kun olen tätä mieltä... *rolleyes* :D
Nämen det vore ju jättekiva att få lite mera lön därför att man kan svenska.
Onhan ruotsista hyötyä pohjoismaisissa kontakteissa (ja monissa pikkukunnissa rannikolla, hehheh), joten pelkät historialliset syyt ovat vähän laimea selitys. Tämä on vain minun mielipiteeni, mutta on älyttömän rajoittunutta kuvitella, että vain yhdellä (vieraalla) kielellä pärjää kansainvälistyvässä maailmassa. Sitäpaitsi mitä enemmän kieliä osaa, sitä helpompi on oppia uusia tai vähintäänkin tajuta jotain jostain tekstistä, jota nyt ei vain ole saatavilla muulla kielellä kuin vaikka nyt sitten ruotsiksi.
Ruotsin pitäisi olla valinnainen kieli siinä missä muidenkin (eikä sen kirjoittaminen olekaan enää pakollista, niinkuin pitäisi tietää), mutta ihmettelenpä miksei kukaan koskaan marmata koulujen pakkoenglannista? Ala-asteelaisillahan ei nykyään mitään muita vaihtoehtoja olekaan, mutta kukaan ei siitä kitise vaikkei suomessa edes ole englanninkielistä vähemmistöä jonka mieliksi kieltä pitäisi opetella. Ok, lingua franca, maailmankieli, jeejee, mutta vaihtoehtojen vähyys ahdistaa.
Miksi on niin vaikeaa olla iloinen monipuolisesta kielitaidosta? Mitä HAITTAA kenellekään on siitä, että opettelee yhden kielen lisää? Tätä en ole koskaan tajunnut.
T. 3 kieltä kouluaikana, kaksi sen jälkeen, seuraavaksi venäjä.
Pakkoruotsista on sitä haittaa, että se vie aikaa ja resursseja tärkeämpien kielien opiskelulta. Ruotsia tarvitaan vain ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten kanssa - edellisistä varmasti 90% puhuu ihan kelvollista englantia, ja jälkimmäisistä yhtä suuri osa puhuu oikeen hyvää suomea. (Ihan hatusta vedettyjä lukuja, mutta en usko että menee kovin kauas totuudesta, etenkin nuoremman sukupolven osalta.) Siksi ruotsin opiskelu on epämotivoivaa, ja ruotsin opettaminen joka ikiselle suomalaiselle on yksinkertaisesti turhaa. Oikeasti, moniko meistä käyttää Ruotsissa vieraillessaan ruotsia? Rehellisesti??
Minusta englannin osaaminen on nykypäivänä ehdottoman välttämätöntä, eikä se ole millään lailla rinnastettavissa ruotsin osaamiseen. Englannilla pärjää jollain tavalla lähes joka paikassa, tietokoneet toimivat englanniksi, lähes kaikki tieteelliset artikkelit julkaistaan englanniksi, monella alalla koulukirjat ovat englanninkielisiä jne jne.
Kuten itsekin sanoit, vaihtoehtojen vähyys ahdistaa. Kielten opiskelu on hyödyllistä ja sivistävää, mutta pakkoruotsin sijaan pitäisi olla varaa valita, kuten itsekin totesit. Esim. venäjän kielen taitajista on huutava pula. Tottakai ruotsia tullaan aina opettamaan ja opiskelemaan Suomessa, mutta ei joka ikistä imatralaista tai rovaniemeläistä tarvitse pakottaa ruotsia opiskelemaan, kun muista kielistä voisi olla enemmän hyötyä.
Ja juu, on se hienoa osata monia kieliä, mutta kaikki eivät esim. käy lukiota tai haluavat keskittyä lukiossa muihin aineisiin. Veikkaan, että esim. insinöörille tai merkonomille, joka puhuu suomen lisäksi englantia ja saksaa/venäjää on enemmän vientiä työmarkkinoilla, kuin perus englanti+ruotsi -yhdistelmällä.
Kaikilla ei kuitenkaan ole sellaista kielipäätä tai niin palavaa mielenkiintoa kieliin, että innostaisi opiskella pakollisten ruotsin ja englannin lisäksi vielä saksaa ja mandariinikiinaa. Siksi olisi hyvä, että ruotsin tilalle voisi valita jotain muuta.
Terveisin, ensimmäinen anonyymi :)
När man förstår svenska, förstår man automatiskt också norska och skriven danska.
"Miksi on niin vaikeaa olla iloinen monipuolisesta kielitaidosta? Mitä HAITTAA kenellekään on siitä, että opettelee yhden kielen lisää? Tätä en ole koskaan tajunnut."
Onko se niin hirvittävän hankala käsittää että osalle ihmisistä on jo yhdenkin vieraan kielen opettelu hankalaa?
On. :D Ja toisaalta, onko se yläasteen ruotsikaan nyt _niin_ kauhean järkyttävän tärkeä asia elämän kannalta, jos ei osaa niin ei osaa. Byhyy. Läpipääsyyn ei ihmeellisiä taitoja vaadita. Peruskoulun (ja lukionkin) ruotsi on niin vähäistä elämän suuressa mittakaavassa, että ei sitä kyllä oikeasti ole kohtuullista pitää ajanhukkana.
Toki olisi hyödyllisintä, jos B1-kieli olisi valittavissa useammasta vaihtoehdosta, etenkin se venäjä voisi olla ihan suotava. Toisaalta, se on kyllä tuhat kertaa vaikeampaa kuin ruotsi, joten se nyt ei helpotusta ainakaan tuo.
Onhan toisille matematiikkakin ylivoimaista, tai äidinkieli, mutta ei niiden poistamista vaadita siksi, että niiden opiskelu on 'ajanhukkaa'.
Ja kuten tuossa vihatulla pakkokielellä todettiin, ruotsilla tulee toimeen myös muissa pohjoismaissa, etenkin norjalaisten kanssa. Tanska on jo vähän niin ja näin, mutta sitä kirjoitettua tosiaan ymmärtää ainakin ihan hyvin.
Ja kyllä, mä puhun ruotsia ruotsissa käydessäni. Mahdollisuuksien mukaan myös suomenruotsalaisten kanssa. Puhuisin enemmänkin, mutta mokomat vaihtavat heti suomeksi (tai suomessa asuvat ruotsalaiset englanniksi) jos vähän takeltelee. Mur! Ei sitä kaikkia kieliä tarvitse täydellisesti osata, mutta ei alkeista oikeasti voi kenellekään niin paljon haittaa olla, että kouluun pitäisi jättää vain yksi kieli.
"Ja toisaalta, onko se yläasteen ruotsikaan nyt _niin_ kauhean järkyttävän tärkeä asia elämän kannalta, jos ei osaa niin ei osaa. Byhyy. Läpipääsyyn ei ihmeellisiä taitoja vaadita. Peruskoulun (ja lukionkin) ruotsi on niin vähäistä elämän suuressa mittakaavassa, että ei sitä kyllä oikeasti ole kohtuullista pitää ajanhukkana."
Jos se ei ole niin järkyttävän tärkeää, miksi sitä pitäisi lukea pakolla?
Nim. ihan hyviäkin numeroita ruotsista saanut henkilö joka haluaa suomenruotsista alueellisesti virallisen kielen.
Annikainen:
Toki olisi hyödyllisintä, jos B1-kieli olisi valittavissa useammasta vaihtoehdosta, etenkin se venäjä voisi olla ihan suotava. Toisaalta, se on kyllä tuhat kertaa vaikeampaa kuin ruotsi, joten se nyt ei helpotusta ainakaan tuo.
Hah hah, ei kyllä ole.
Annikainen: Ongelma on, että nuo kaikki esittämäsi syyt kelpaavat kaikkien muidenkin kielten promoamiseen - ja silti niitä käytetään vain ruotsin edun ajamiseen. Ruotsin avulla voi kyllä oppia esim. norjaa ja tanskaa, mutta ei sekään kaikilta onnistu. Vaikka väitetään, että ruotsia osaava ymmärtää niitäkin, monen ruotsia osaavan olen kuullut sanovan, ettei tajua niistä xittuakaan.
Sen sijaan esim. ranskan osaaminen avaa paljon enemmän ovia: ulottuvilla ovat kaikki romaaniset kielet, espanja, italia, romania, portugali - ja espanja on sentään yksi maailman suurimmista kielistä. Venäjää osaavalle avautuu koko slaavilainen kieliyhteisö ja uusien aakkosten opettelu helpottaa ja motivoi opettelemaan myös muita uusia aakkosia, esim. kreikan (kuten allekirjoittanut) tai heprean.
Ruotsi myös aivan varmasti vie mahdollisuuksia muilta kieliltä. Se voitaisiin ihan hyvin korvata vaikka venäjällä tai ranskalla, lisäksi voitaisiin tarjoilla esim. espanjaa, kiinaa ja saksaa.
Adelphi: Pakko sanoa, mutta kyllä ruotsi oikeastaan vaikuttaa helpommalta. Ruotsissa ei ole sijamuotoja, ruotsissa verbit eivät taivu persoonissa, ruotsin epäsäännölliset verbitkin ovat yllättävän "säännöllisiä" ja helppoja, ruotsissa adjektiivien taivutus on paljon helpompaa. Ja aika olennainen seikka on aspektien puuttuminen. Olen huomannut, että monille suomalaisille juuri aspektit ovat huikean hankala kohta.
Sinulle on selkeästi suotu hyvä kielipää, mutta ei yleistetä sitä kaikkii. :)
Kielten helppous ja vaikeus on aina suhteellista, mutta siitä olen kyllä samaa mieltä, että venäjän aspektit ovat himputin hankalia. Eihän niitä saa vieläkään, 20 vuoden opiskelun jälkeen, menemään automaattisesti kohdalleen! Toisaalta minulla on kyllä vieläkin vaikeuksia myös ruotsin sanajärjestyksen kanssa.
Osa Suomen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Tämä on toki pieni osa, mutta tuloissa ja omaisuudessa suomenruotsalaisten osuus kasvaa merkittävästi. Suuret rahat tuovat myös suuret verot, jotka ovat kaikkien suomalaisten käytettävissä. Kai sitä voi sitten ihan näiden veromarkkojenkin puolesta opiskella vähän heidän kieltään? ;)
Onko kukaan miettinyt, miten pakon poistaminen vaikuttaisi työilmapiiriin? Vapaaehtoisilla kielitunneilla on oikein mukavaa, mutta ruotsintunneilla ovat muut opiskelijat kumman kiukkuisia.
Toinenkin asia mietityttää: miksei koulussa opeteta riikinruotsia? Olisi mukava oppia ääntämään sanat oikein.
Sitäpaitsi onhan meillä saamen kielikin kolmantena. kappas kun ruotsinkieliset eivät vaadi sitäkin vähemmistökieltä opiskeltavaksi!
olen matkailualalla itäisessä osassa maata, ja viimeisen 15 vuoden aikana ruotsia on tarvinnut turistivilkkaallla seudulla ikimuistoiset 4 kertaa. ja minä olen sentään kielitaitoinen, enkä edes pelkää käyttää ruotsia, ja jopa tykkään siitä!
eli mikäköhän pointti pakkoruotsissa oikein on, paitsi se muinainen muistopönkitys alistajan roolista Lallin ajoilta????
Lähetä kommentti