On kummallista olla jälleen luennoilla. Olin silloin joskus vuoden töissä ja sen jälkeen on ollut vaikeaa päästä kiinni opiskelurytmiin - ja vaikeaa laskea elintaso opiskelun edellyttämälle tasolle. Olen kyllä yhä töissä eli en elä vain opintotuella, mutta eiväthän tulot silti ole samat.
Olen todellakin luennolla juuri tällä hetkellä. Kiitän teknologiaa siitä, että kykenen naputtamaan tätä tekstin kesken luennon - kiitän kohtuullisen pientä kannettavaani iBookia. En enää ymmärrä, miten selvisin luennoilla ennen kuin hankin tietokoneen. Silloinhan kaikki piti kirjoittaa käsin! No, toden nimessä se ei ollut se pahin ongelma vaan se, että minulla on levottomat kädet. Hyvin levottomat kädet. En voi vain pitää käsiäni paikoillaan vaan ne tekevät koko ajan jotain, piirtävät, näpertävät, hipelöivät, hypistelevät. Kahvilassa minulla on tapana näperreillä hiusteni kanssa, kierrellä niitä, tehdä niihin solmuja. Aiemmin luennoilla piirsin muistiinpanoni täyteen barbinaisia ja kenkiä. Virkkaamisesta oli aika paljon apua, jos ja kun jaksoin tehdä sitä, mutta kahvilassa jonkun toverin kanssa ei kehtaa virkata. Sitä virkkuuta kun kuitenkin pitää vilkuilla koko ajan.
iBook on siitä kova, että se työllistää sormeni koko luennoksi. Napunapunapu!
Toinen hupaisa anekdootti liittyen kannettavaan masiinaani: olen tällä hetkellä venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaineen luennolla. Olen ainoa tietokoneellinen täällä. Tämä on ihan tyypillisti humanistisen luennoilla, aika harvoin siellä on muilla koneita. Mutta kun kävin viime vuonna eräällä valtiotieteen laitoksen luennolla, siellä vähintään joka toisella oli kone.
Niin ne toiset ovat varakkaampia kuin toiset. Osasyy voi tietysti olla sekin, josko humanisteilla on jotain kannettavia vastaan luennoilla. Minusta kannettava on mahdottoman kätevä enkä enää halua käsin kirjoittaa. Muistiinpanoja pystyy kirjoittamaan todella nopeasti, katsetta ei ole jatkuvasti pakko kääntää kalvolta muistiinpanoihin, jottei kirjoittaisi päin seiniä, muistiinpanoista tulee erittäin selkeästi luettavat ja niitä voi helposti kopioida pelkästään kopioimalla tiedostoja. Miksi kukaan enää kirjoittaa käsin, jos hän sattumoisin voisi kirjoittaa koneella?...
Ei niin, että millään lailla paheksuisin. Tämä vain on niin pahuksen kätevää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Itse luen yhteiskuntatieteitä ja meillä vain aniharvalla on läppäri mukana luennolla. Itselläni on kiva pieni läppis, mutta jotenkin sitä ei kehtaa raahata luennoille, kun ei muillakaan... Siis jotenkin tuntuu, että ne läppärit luennolla on jotain brassailua tai turhaa hifistelyä. Tiedän, olen nolo. Toisaalta käsin tehdyissä muistiinpanoissa on oma hohtonsa.
Meillä tietojenkäsittelytieteilijöillä, toisaalta, ei paljoa läppäreitä tunnu puuttuvan, varsinkaan nyt, kun fuksit saivat koneet laitoksen puolesta.
Jos humanististen aineiden opiskelijat eivät käytä tietokoneita, niin tarkoittaako tämä että meillä vieläkin, vuoden 2008 Suomessa, on kasvamassa uusi humanistisukupolvi, joka tulevaisuudessa istuu päättävissä asemissa eikä ymmärrä tietotekniikasta ja tietoverkoista yhtään mitään? :)
Minä kun olen toivonut, että se olisi vain Suvi Lindenin ikäisten ja sitä vanhempien ongelma.
Mukavaa että olet taas päivittänyt blogiasi.
JOkivaris: Kyllä ne käyttävät, mutta niillä ei ehkä vain ole kannettavia. Esseet yms. kirjoitetaan tietenkin koneella.
Toisaalta, humanistin kotikone voi olla kannettava ilman, että hän kanniskelisi sitä mukanaan missään. Eräällä ystävälläni on kannettava, mutta sen vakipaikka on pöydällä kotona ja siinä se pysyy.
Ano: Siinä on kyllä hiukan tuota ilmiötä. En oikeastaan itse koe ylpeileväni koneella, mutta tunnen kyllä itseni vähän noloksi, jos minulla on ainoa kone; nyt ne varmaan luulevat, että brassailen tässä macillani!
Mutta olen oppinut nielemään nolouteni. En vaan enää tule toimeen ilman sitä luennoilla.
Öh. Kyllä se nyt vaan on vaikeaa ja usein mahdotontakin kirjoittaa luennolla muistiin foneettista kirjoitusta tietsikalla, näin lingvistisenä esimerkkinä. Tietysti, jos kannat paperia ja kynää hätätapauksia varten mukana...
Lähetä kommentti