Helsingin Sanomat on kahdesti kirjoittanut eräästä venäläisestä poliisista, ensin pienessä uutisessa viime vuoden marraskuun lopulla ja nyt äskettäin tammikuun lopulla Susanna Niinivaara palasi aiheeseen kolumnissaan. Kyseinen poliisi on poliisimajuri Aleksei Dymovsky, joka julkaisi youtubessa vetoomuksen Putinille. Vetoomuksen aiheena oli poliisilaitoksen korruptio, johon Dymovsky oli kerta kaikkiaan kypsynyt ja hänen mielestään koko sisäministeriössä olisi järjestettävä maan kattava korruptiotutkimus.
Ai niin, mainitsinko jo, että Dymovsky oli poliisimajuri? Korjaan - hän on entinen poliisimajuri. Hän näet sai potkut videovetoomuksensa seurauksena, joskin sisäministeriö esitti häveliäästi potkujen syyksi "työtoverin herjaamisen".
Ortodoksiseen perinteeseen kuuluvat "jumalan hullut", jurodivyit, joilla oli vähän länsimaisten narrien tapaan lupa ja oikeus arvostella vallanpitäjiä. Mutta he olivatkin hulluja, päästään lahonneita, joita ei tarvinnut ottaa täysin tosissaan, vaikka heitä kunnioitettiinkin. Sen sijaan selväjärkisistä totuudentorvista eivät vallanpitäjät ole Venäjällä koskaan pitäneet ja heidän kohtalonsa on yleensä ollut onneton. Dymovskyn potkut on vain yksi lisäluku tähän valtiovallan arvostelijoiden päähän potkittuun kavalkadiin.
Venäjällä tuntuu olevan perinteenä, että varsinainen ongelma ei olekaan se asia, joka on rempallaan vaan henkilö, joka sanoo ääneen asian olevan rempallaan. Tällainen henkilö pyritään vaientamaan, joskus jopa kovin keinoin ja asiat useimmiten jätetään hoitumaan tavalliseen tapaan. Kun häirikkö on vaiennettu voidaan taas jatkaa leikkiä, ettei muita ongelmia olekaan.
Miksi tällainen perinne? Sillä lienee jotain tekemistä sen kanssa, ettei Venäjällä koskaan muodostunut varsinaista kansalaisyhteiskuntaa. Kansa ja hallitsijat eivät ole koskaan luottaneet toisiinsa eikä hallitsijan mandaatti tullut kansalta, kuten lopulta lännessä, vaan Jumalalta. Siksi hallitsija ei vastannut tekemisistään kansalle vaan Jumalalle. Kansan parista nousevat uudistusyritykset on nähty aina uhkana eikä aivan syyttä, sillä potkitun kansanosan paine on välillä noussut liian suureksi. Sen sijaan, että mitään uudistuksia olisi suvaittu ruohonjuuritasolta, venäläinen valta on pyrkinyt tekemään niitä itse. Venäjällä eivät asiat muutu alhaalta ylös, kuten usein lännessä vaan ylhäältä alas. Valitettavasti tämä ei ole lisännyt luottamusta kansan ja valtiovallan välillä tippaakaan, sillä uudistukset ovat olleet pääosin huonoja, huonosti toteutettuja ja tulleet aivan liian myöhään. Ja kun ne on määritelty ja säännöstelty ylhäältä, kansa ei ole kokenut niitä omakseen vaan pitänyt niitä ainoastaan hallitsijoiden uutena yrityksenä suitsia ja talloa jo ennestään taakan alle nääntyvää kansaa. Siksi uudistukset eivät ole koskaan oikein ottaneet tulta alleen.
Tästä saisi pitkäkin kirjoitelman, mutta en nyt käy piinaamaan lukijoita. Syitä sille, miksei Venäjällä muodostunut vahvaa keskiluokkaa, joka olisi voinut toimia hallitsijan vastapainona ja olisi lopulta keikauttanut hallitsijan vallasta kokonaan, olen lukenut monia. Yhtenä syypäänä pidetään Venäjän köyhyyttä - oli metsää, pihkaa ja turkiseläimiä, muttei oikein muuta. Toiseksi syytetään usein Iivana Julmaa, joka aikoinaan pisti pajarit päreiksi ja pajarit olivat juuri se aatelinen yhteiskuntaluokka, joka olisi saattanut kehittyä suitsimaan hallitsijan valtaa. Kolmanneksi syntipukiksi kelpaa ortodoksinen kirkko, sillä toisin kuin lännessä, missä katolinen kirkko ja maalliset ruhtinaat taistelivat verissäpäin vallasta, Venäjän ortodoksinen kirkko oli kulki käytännössä aina sievästi tsaarin talutusnuorassa.
Mahdollisia syitä on monia. Todennäköisesti taustalla onkin niistä kutoutuva verkko eikä yksi ainoa selittävä tekijä. Niin tai näin, näiden syiden, sattumien ja tapahtumien summa on tuottanut nykyisen kaltaisen Venäjän, jossa vieläkään hallitsijan valtaa ei ole pystytty suitsimaan eikä arvostelua vallanpitäjiä kohtaan suvaita, jos se käy liian äänekkääksi. Dymovsky on kuitenkin onnekas eläessään 2000-luvun Venäjällä, sillä aiempina aikoina hänet olisi suoraan ammuttu tai toimitettu ensimmäisellä junalla Siperian vankileireille.
Jotain on siis muuttunut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
16 kommenttia:
Kannattaa muistaa, että nyky-Venäjän tila kuuluu ihmiskunnan oletusasetuksiin. Selityksen vaatii oikeastaan se, että jossain ylipäätään voi olla korruptoitumaton hallinto.
Markku: Toisaalta, minusta on mielenkiintoista se, miksi useat Venäjän naapurit ovat kyenneet kehittämään korruptoimattoman hallinnon, mutta Venäjä ei.
Juuri tuo korruptio estää tehokkaasti venäjän järkevän kehittymisen. Kun löytyy yksi rehellinen jamppa joa anoo äänen kuinka asia on ja mitä on pielessä, niin hän onkin heti seuraavassa käänteessä työyön. Totuudentorvilla on aika usein kovaa.
PS. Arawn: Nätit ja viehättävät kuvat sinusta lehdessä. Piti oikein lukea koko juttu kirjastossa :D
Todella epäasiallista puhua jostakin lehdestä, jossa on Arawnin kuvia, kun hän ei ole itse tuonut asiaa esiin.
Arawn kenties haluaisi olla incognito?
"Todella epäasiallista puhua jostakin lehdestä, jossa on Arawnin kuvia, kun hän ei ole itse tuonut asiaa esiin."
Älä sinä puhu epäasiallisuudesta, kun et tiedä mistä on kysymys. Kaikenlaisia selittäjiä sitä on. Täällä ei ole mitään lehtiä nimeltä mainittu. Itsekikin puhut "jostakin lehdestä". Siksi toisekseen tietämättömyyttäsi kuvaa vielä sekin, että puhut että "ei ole tuonut asiaa esiin". Lehtijuttu kertoo kyllä asiasta, jota Arawn on itse erittäin paljon tuonut esiin avoimesti täällä ja muuallakin että älä selitä, anonyymi.
"Arawn kenties haluaisi olla incognito?"
Kenties? Mistä tiedät vai arvailetko vain?
Arawn on ollut avoimesti mm. omissa blogeissaan ja IRC Galleriassa esissä kuvillaan. Lisäksi hän on pistänyt tänne linkin Facebook profiilissaano oleviin matkakuviin, että ei hän kovin "incognito" ole ollut.
Jos haluaa olla "incognito" ei mene lehtijuttuun.
Kaikenlaisia anonyymejä selittäjiä sitä onkin.
Ihan asiallinen ja hyvä juttu lehdessä oli, ei siinä mitään.
No niin, eipäs kiukutella mistään lehdistä. Anonyymius ei tosiaan omalla kohdalla enää hirveästi toimi, kuten Jape sanoo. :)
Omasta mielestäni ne kuvat olivat kyllä vähintään... mielenkiintoisia. Vaatteet olivat ihan järkyttäviä. En ikinä käyttäisi tuollaisia. :D Lisäksi itse juttu oli - no, sanotaanko, että olin aika yllättynyt, että kirjoittamisen ammattilaiselta (jutun kirjoittanut toimittaja) tulee sellaista tekstiä, mutta en nyt viitsinyt alkaa naputtaa aiheesta. Korjasin vain pari asiavirhettä, kun sain tekstin ensin luettavaksi. Ukraina esimerkiksi oli ensin ollut Unkari. :D
Arawn: "Omasta mielestäni ne kuvat olivat kyllä vähintään... mielenkiintoisia."
Äläs nyt, ihan hyvät kuvat oli. Kansikuva oikein hyvä! :)
Arawn: "Vaatteet olivat ihan järkyttäviä. En ikinä käyttäisi tuollaisia. :D"
No itse tiedät parhaiten, mutta ihan tyylikkäät vaatteet oli. No siinä housukuvassa oli vaatteiden ja housujen värit hiukan erikoset, mutta kuva oli ihan OK :)
Itse taidat olla enemmän hame ihmisiä?
Arawn: "Lisäksi itse juttu oli - no, sanotaanko, että olin aika yllättynyt, että kirjoittamisen ammattilaiselta (jutun kirjoittanut toimittaja) tulee sellaista tekstiä,"
Nyt kun mainitset asiasta itse ensin, niin uskallan sanoa kommentin itsekin tuosta. Teksti oli tosiaan paikoitellen "lapsellista" ja "lässyttävästi" kirjoitettu. Kuin pikkulapselle selittäisi.
Arawn: "Ukraina esimerkiksi oli ensin ollut Unkari. :D"
Paha moka! :)
Kaikenkaikkiaan rohkea esiintulo ja esiintyminen sinulta Arawn, ei mitään hävettävää!
Tässä blogissa Arawn on incognito.
Muusta nettitoiminnastaan en tiedä.
En ole huomannut hänen blogikirjoituksissaan viitettä lehtijuttuun - ehkä olen sokea.
"Tässä blogissa Arawn on incognito."
Kelle on kelle ei. Kannattaa seurailla tarkemmin, jos haluaa pysyä kärryillä ja jos ei halua vaikuttaa hölmöltä.
"Muusta nettitoiminnastaan en tiedä."
Se on ilmeisen hyvä.
"En ole huomannut hänen blogikirjoituksissaan viitettä lehtijuttuun - ehkä olen sokea."
Todennäköisesti olet sokea. Lehtijutun pohjana olevaa teemaa on käsitelty Arawnin toimesta täällä usein, mutta mitäpä tätä selittämään sokealle. Kenties lääkäri voisi kirjoittaa sinulle keppin, sellaisen valkoisen.
Stalkkerit on stalkkereita. Minulla on omakin elämä. Kunhan joskus lukaisen Arawnin tekstiä.
Edelleen - täällä Arawn ei ole sanonut, että hänestä on juttua jossakin lehdessä. Väännät asiaa miten päin vaan.
"Edelleen - täällä Arawn ei ole sanonut, että hänestä on juttua jossakin lehdessä. "
Mitä v*tun väliä?
Ja Arawn ei juuri osallistunut keskusteluun useammassa perättäisessä kommentissa? Give it up, you're getting creepy.
Arawn ei aina osallistu keskusteluun ollenkaan. Eli mitä tämä kertoo?
Ei oikeastaan mitään.
Ei kai kukaan oleta, että Arawn vastaa aina jokaiseen kommenttiin, eli keskustelu menisi:
1. Kommentti
2. Arawnin vastaus
3. Kommentti 2
4. Arawnin vastaus 2
.
.
.
Kaikenlaisia "creepyjä" hiimuja ja ohjeistajia sitä onkin...
No tähän keskusteluun on paha osallistuakaan. Sanoin jo, että lopettakaa se nahistelu. :P
En ole erikseen maininnut kyseistä lehteä täällä, mutta henkilöllisyyteni selvittäminen ja lehden liittäminen minuun on hyvin helppoa. Jos olisin halunnut salailla asiaa, en olisi edes antanut juttua kyseiselle lehdelle.
Case closed. Aiheena oli Venäjä eikä mikään lehti!
Lähetä kommentti