Marraskuun angstia

Okei, okei, olen ollut poissa aika pitkään! Ensinnäkin olin tosiaan matkalla ja toiseksi, pääni on ollut vähän... no, tehän tiedätte. Se on jännä juttu, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen ja blogiaankin päivittää enimmäkseen silloin, kun voi hyvin. Vaikka nimenomaan pitäisi roikkua kiinni rutiineissa. Rutiinit ovat joskus tylsiä, mutta joskus ne ovat myös pelastusrengas.

Kaikenlaista on maailmassa sattunut. Kiinalaiset rakensivat kerrostalon kuudessa päivässä ja Shanghaissa palaa pilvenpiirtäjä. Lihapullat eivät olekaan lihapullia, minkä meille paljastaa se uutuuskohukirja Ruotsista, vaikka minun tietääkseeni lihaa se on broilerinlihakin eikä edes äiteen lihapyöryköissä ollut lihaa täyttä 100 %, kun se otti ja viskasi korppujauhoja ja kaikkea muuta sekaan. Eduskuntavaalit matavat pikkuhiljaa lähemmäs, mitä on kiinnostavaa seurata, sillä perussuomalaiset tuulettavat ja kovaa. Ja muut puolueet parkuvat kauhusta. Nokia voi huonosti, ulkona sataa ties monettako päivää (voi hemmetin marraskuu), kumisaappaita en omista vieläkään, republikaanit voittivat USA:n vaalit, Ruotsin kuningas onkin seksipeto (ketä kiinnostaa?) ja jätevesiasetuksesta on tulossa ankka. Kvak kvak.

Jos jotain haluaisin sanoa niin ainakin sen, että marraskuu on syvältä. Koskaan en ole voinut marraskuussa hyvin.

Että joulukuuta odotellessa. Mutta varmasti kuulette minusta jo aiemmin!