Tiedättekös mitä. Se on aina varmaa, että kun henkilö ääneen ja kysymättä mainostaa, että joku asia ei häntä kiinnosta, siinä on koira haudattuna. Joko asia itse asiassa kovastikin kiinnostaa kyseistä henkilöä tahi hän jollain tapaa paukuttelee henkseleitä aiheen tiimoilta: "katsokaapa, minua ei kiinnosta, olen parempi/modernimpi/älykkäämpi/kauniimpi/syvällisempi/vihreämpi/marsilaisempi/mitä ikinä enemmän tai vähemmän kuin te onnettomat, joita kiinnostaa." Koska hei, jos joku asia ei aidosti kiinnosta, siitä aiheesta ei mitään puhu ainakaan oma-aloitteisesti. Korkeintaan kysyttäessä vastaan, ettei nyt jaksa kiinnostaa.
Tämä tuli mieleen, kun se joku outo ihminen siellä jossain Euroopan missä lie länsilaidalla kuka ties millaisessa kirkossa menee kai naimisiin, kenen lie kanssa meneekään. Katsokaas kun ei kiinnosta!
No mitäs noista, kyllä minä nyt aikaani seuraan ja kuninkaalliset kiinnostavat. Iso-Britannian prinssi Williamhan se siellä nai Kate Middletonin, josta nyt sitten tullee jonain päinä kuningatar. Ei minua siiheksi asti kiinnosta, että jaksaisin seurata häitä televisiosta, mutta myönnän auliisti tietäväni, mistä on kyse. Ja ilmeisesti tietävät nekin, jotka kuitenkin jaksavat mainostaa, ettei heitä kiinnosta. Hei kaverit, tuli selväksi jo, ettei teitä kiinnosta, vaikka jaksattekin kyllä jauhaa aiheesta!
"Ei kiinnosta" on muuten sukua "en ymmärrä" -nostatukselle. Joskus se, ettei ymmärrä, on ihan rehellista ymmärtämättömyyttä. Kaikkea nyt ei vain voi yksi ihminen ymmärtää. Toisinaan taas se on eräänlaista oman egon silittelyä, jolla erottaudutaan niistä, jotka harrastavat sitä toimintaa tai ajattelevat siihen tyyliin, mitä nimenomainen henkilö "ei ymmärrä". Hän kun on taas parempi ja syvällisempi, kun hän ei ymmärrä näitä kansan matalamielisiä rivejä, jotka ovat seisovat Westminster Abbeyn laitamilla nähdäkseen edes vilauksen morsiamen laahuksesta.
Mikäs siinä, älkää ymmärtäkö älkääkä kiinnostuko. Mutta kyllä se vähän hassulta kuulostaa, kun siitä ei-ymmärtämisestä ja ei-kiinnostuksesta täytyy silti tehdä numeroa.
perjantaina, huhtikuuta 29, 2011
torstaina, huhtikuuta 28, 2011
Vihan päivä II
Lisää vihattavaa! Inhokit eivät kyllä maailmasta lopu.
1. Feissarit. Ja oikeastaan kaikki muutkin kaupungilla jotain lippulappuja, liittymistä, kirjoja, mainoksia ja meikkejä tuputtavat ihmiset. Että pistää vihaksi, kun ei saa rauhassa kävellä kaupungilla vaan kaiken maailman pummit lyöttäytyvät hihaan kiinni ja mankuvat sinulta jotain - ja pummeilla tarkoitan tässä yllämainittuja ryhmiä. Oikeastaan annan mieluummin rahaa ihan rehelliselle pummille kuin feissareille, kauppatyrkyille ja muille vastaaville. On raivostuttavaa, kun kadullakaan ei voi olla itsekseen vaan koko ajan joku on haluamassa sinulta jotain. Saatana.
2. Classic-jäätelön iPod-kampanja. Vaikka kuinka monta jäätelöä olen jo ostanut, mutta eipä vain löydy koodia, joka oikeuttaisi ilmaiseen iPodiin. Huijausta!
3. Työpaikkojen leimauskorttilaitteet. Ne ovat vielä mystisempiä kuin tietokoneet ja teit mitä teit, aina se menee väärin ja pitää täytellä pomolle korjauslappuja. Joku on takuulla keksinyt ne vain työntekijöiden kiusaksi.
4. Kaktukset. Niitä penteleitä väitetään helpoiksi kasveiksi, kun ei tarvitse kastella kuin kerran vuosisadassa tai jotain, mutta niin vain allekirjoittanut on onnistunut murhaamaan jo useita yksilöitä. Sen sijaan kärpäsloukku, joka kuulemma on "keskivaikea kasvi" siksi, että sitä pitää talvettaa kolme kuuta jääkaapissa, voi hyvin ja porskuttaa. Johtopäätös: vika ei ole minussa vaan kaktuksissa.
5. Palasaippua. Se tekee kädet nihkeän tuntuisiksi.
6. Äänekkäästi purkkaa jauhavat ihmiset. "MAISK MAISK MAISK!!"
7. Eriparia olevat jalat. Onko kiva yrittää löytää kävelykenkiä, onko?? No, ei ole.
8. Puhelinluettelot. Kuka niitäkin tarvitsee enää, pelkkää rahan, paperin ja painokoneiden hukkaa. Antakaa jo olla.
Ja bonuksena: Mozilla Firefox. Yritä siinä tehdä töitä, kun olennainen osa toimenkuvaa on penkoa netistä tietoa ja arvon Firefox päättää noin tunnin välein, että nyt ei huvita enää. Kaatuilu ei selkeästikään ole Exploderin yksinoikeus, kyllä Mozillallakin osataan. !!!!
1. Feissarit. Ja oikeastaan kaikki muutkin kaupungilla jotain lippulappuja, liittymistä, kirjoja, mainoksia ja meikkejä tuputtavat ihmiset. Että pistää vihaksi, kun ei saa rauhassa kävellä kaupungilla vaan kaiken maailman pummit lyöttäytyvät hihaan kiinni ja mankuvat sinulta jotain - ja pummeilla tarkoitan tässä yllämainittuja ryhmiä. Oikeastaan annan mieluummin rahaa ihan rehelliselle pummille kuin feissareille, kauppatyrkyille ja muille vastaaville. On raivostuttavaa, kun kadullakaan ei voi olla itsekseen vaan koko ajan joku on haluamassa sinulta jotain. Saatana.
2. Classic-jäätelön iPod-kampanja. Vaikka kuinka monta jäätelöä olen jo ostanut, mutta eipä vain löydy koodia, joka oikeuttaisi ilmaiseen iPodiin. Huijausta!
3. Työpaikkojen leimauskorttilaitteet. Ne ovat vielä mystisempiä kuin tietokoneet ja teit mitä teit, aina se menee väärin ja pitää täytellä pomolle korjauslappuja. Joku on takuulla keksinyt ne vain työntekijöiden kiusaksi.
4. Kaktukset. Niitä penteleitä väitetään helpoiksi kasveiksi, kun ei tarvitse kastella kuin kerran vuosisadassa tai jotain, mutta niin vain allekirjoittanut on onnistunut murhaamaan jo useita yksilöitä. Sen sijaan kärpäsloukku, joka kuulemma on "keskivaikea kasvi" siksi, että sitä pitää talvettaa kolme kuuta jääkaapissa, voi hyvin ja porskuttaa. Johtopäätös: vika ei ole minussa vaan kaktuksissa.
5. Palasaippua. Se tekee kädet nihkeän tuntuisiksi.
6. Äänekkäästi purkkaa jauhavat ihmiset. "MAISK MAISK MAISK!!"
7. Eriparia olevat jalat. Onko kiva yrittää löytää kävelykenkiä, onko?? No, ei ole.
8. Puhelinluettelot. Kuka niitäkin tarvitsee enää, pelkkää rahan, paperin ja painokoneiden hukkaa. Antakaa jo olla.
Ja bonuksena: Mozilla Firefox. Yritä siinä tehdä töitä, kun olennainen osa toimenkuvaa on penkoa netistä tietoa ja arvon Firefox päättää noin tunnin välein, että nyt ei huvita enää. Kaatuilu ei selkeästikään ole Exploderin yksinoikeus, kyllä Mozillallakin osataan. !!!!
lauantaina, huhtikuuta 23, 2011
Demokraattista pulinaa
Persujen vaalivoiton varmistuttua ja vihreiden otettua takkiinsa alkoi ympäri internetin ihmemaailmaa kiiriä perussuomalaisvastaisia ääniä. Teemoja oli toki useita, uhattiin muuttaa maasta, kauhisteltiin, miten tässä näin kävi ja niin päin pois, mutta tartun tässä kohtaa vain yhteen eli "väärin äänestämiseen".
Heti vaalien jälkeen Esko Valtaoja kirjoitti Turun sanomiin kolumnin demokratiasta, jota linkattiin ahkerasti muun muassa Facebookissa, mistä sen itse huomasin. Kolumnin idea voidaan pääpiirteissään tiivistää siihen, että suuri joukko äänestäjistä ei itse asiassa tiedä kyllin hyvin, mitä ja minkä puolesta äänestää. Ajatus tuntuu saaneen runsaasti kannatusta nyt, kun perussuomalaiset voittivat vaaleissa ja moni vihreä onkin purnannut, että miksei ihmisille järjestetä vaikka jotain tietokokeita, jonka läpäistyään vasta olisi oikeutettu äänestämään.
Valtaojan sanoin: "Olisiko sellainen demokratia mahdollinen, jossa täytyy tietää, ennen kuin on valta päättää?"
Perussuomalaisia äänestäneet ovat siis tietämättömiä. Heiltä puuttuu jotain sellaista tietoa, mikä muun muassa vihreitä äänestävillä on. Ne, jotka ehdottelevat tietokokeen hyväksyttävää läpäisyä vaalikelpoisuuden ehdoksi lähtevät siitä olettamuksesta, että jos ihmiset tietävät ne asiat, joita koe mittaisi, he eivät äänestäisi perussuomalaisia. Jos vain Suomen kansa tietäisi ne samat asiat, jotka vihreät ja vasurit tietävät, kukaan ei äänestäisi persuja. Sillä vihreät ja vasurit tekevät äänestyspäätöksensä faktoihin perustuen eivätkä välitä mielikuvista toisin kuin tavikset, eikö niin?
Törmään melko useinkin juuri tällaiseen näkökantaan, jonka mukaan vastapuoli päätyisi aivan samoihin johtopäätöksiin, jos hän vain tietäisi. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole. Faktat voivat olla täsmälleen samat ja silti ihmiset päätyvät aivan erilaisiin johtopäätöksiin riippuen henkilökohtaisista mieltymyksistään, arvoistaan ja maailmankatsomuksestaan. Pelkkä "tietokoe" ei siis pelastaisi välttämättä yhtään mitään.
Itse asiassa tämä on vain yksi lisäosoitus vihreiden elitismistä, mikä on ollut osasyynä heidän vaalitappioonsa. Äänestäjien haukkuminen tietämättömiksi ei yleensä tuo lisää äänestäjiä. Huvittavaa on sekin, että viime aikoina nämä samat ihmiset, jotka olisivat viemässä kaikille yhtäläistä äänioikeutta sen vuoksi, ettei tulos miellyttänyt, ovat samaan aikaan kauhistelemassa Jussi Halla-ahon tekstiä, jossa hän kirjoittaa, ettei kaikkien ihmisten ihmisarvo ole yhtäläinen. Ihmisarvo perustuu tietysti yhteiskunnalliseen sopimukseen siinä kuin yhtäläinen äänioikeuskin, mutta on jännä juttu, että kun vihreät ovat sitä mieltä, että jokin perusoikeuksiin kuuluva juttu ei kuuluisikaan kaikille, se on ok ja hyvä, mutta jos saman sanoo perussuomalainen, hän onkin paha ja hirveä sika.
Onnittelut, vihreät ja vihreiden kannattajat, olette onnistuneet kaivamaan kuoppaanne vielä syvämmäksi. Milloinkohan tulee pohja vastaan?
Heti vaalien jälkeen Esko Valtaoja kirjoitti Turun sanomiin kolumnin demokratiasta, jota linkattiin ahkerasti muun muassa Facebookissa, mistä sen itse huomasin. Kolumnin idea voidaan pääpiirteissään tiivistää siihen, että suuri joukko äänestäjistä ei itse asiassa tiedä kyllin hyvin, mitä ja minkä puolesta äänestää. Ajatus tuntuu saaneen runsaasti kannatusta nyt, kun perussuomalaiset voittivat vaaleissa ja moni vihreä onkin purnannut, että miksei ihmisille järjestetä vaikka jotain tietokokeita, jonka läpäistyään vasta olisi oikeutettu äänestämään.
Valtaojan sanoin: "Olisiko sellainen demokratia mahdollinen, jossa täytyy tietää, ennen kuin on valta päättää?"
Perussuomalaisia äänestäneet ovat siis tietämättömiä. Heiltä puuttuu jotain sellaista tietoa, mikä muun muassa vihreitä äänestävillä on. Ne, jotka ehdottelevat tietokokeen hyväksyttävää läpäisyä vaalikelpoisuuden ehdoksi lähtevät siitä olettamuksesta, että jos ihmiset tietävät ne asiat, joita koe mittaisi, he eivät äänestäisi perussuomalaisia. Jos vain Suomen kansa tietäisi ne samat asiat, jotka vihreät ja vasurit tietävät, kukaan ei äänestäisi persuja. Sillä vihreät ja vasurit tekevät äänestyspäätöksensä faktoihin perustuen eivätkä välitä mielikuvista toisin kuin tavikset, eikö niin?
Törmään melko useinkin juuri tällaiseen näkökantaan, jonka mukaan vastapuoli päätyisi aivan samoihin johtopäätöksiin, jos hän vain tietäisi. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole. Faktat voivat olla täsmälleen samat ja silti ihmiset päätyvät aivan erilaisiin johtopäätöksiin riippuen henkilökohtaisista mieltymyksistään, arvoistaan ja maailmankatsomuksestaan. Pelkkä "tietokoe" ei siis pelastaisi välttämättä yhtään mitään.
Itse asiassa tämä on vain yksi lisäosoitus vihreiden elitismistä, mikä on ollut osasyynä heidän vaalitappioonsa. Äänestäjien haukkuminen tietämättömiksi ei yleensä tuo lisää äänestäjiä. Huvittavaa on sekin, että viime aikoina nämä samat ihmiset, jotka olisivat viemässä kaikille yhtäläistä äänioikeutta sen vuoksi, ettei tulos miellyttänyt, ovat samaan aikaan kauhistelemassa Jussi Halla-ahon tekstiä, jossa hän kirjoittaa, ettei kaikkien ihmisten ihmisarvo ole yhtäläinen. Ihmisarvo perustuu tietysti yhteiskunnalliseen sopimukseen siinä kuin yhtäläinen äänioikeuskin, mutta on jännä juttu, että kun vihreät ovat sitä mieltä, että jokin perusoikeuksiin kuuluva juttu ei kuuluisikaan kaikille, se on ok ja hyvä, mutta jos saman sanoo perussuomalainen, hän onkin paha ja hirveä sika.
Onnittelut, vihreät ja vihreiden kannattajat, olette onnistuneet kaivamaan kuoppaanne vielä syvämmäksi. Milloinkohan tulee pohja vastaan?
torstaina, huhtikuuta 21, 2011
Vihreiden vaalitappio
Myönnän suoraan - en äänestänyt näissä vaaleissa vihreitä. Eikä äänestänyt moni muukaan vihreitä aiemmin äänestänyt. Ja kun eivät ensikertalaisetkaan uurnilla vihreille ääniään suoneet, tappiohan siitä seurasi. Rökäletappio.
Tätä tappiota vihreät nyt puivat blogeissaan, keskustelupalstoilla ja epäilemättä keskenään. Sitä puivat myös vihreiden vastustajat ja äänestäjät. Vaalien jälkeen Facebook täyttyi vihreiden kannattajien epäuskoisista ja järkyttyneistä kommenteista eikä myrsky ole laantunut vieläkään. On perustettu tukiryhmää, uhattu maastamuutolla ja kauhisteltu perussuomalaisia.
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole tehdä syväanalyysia siitä, miksi vihreät ottivat takkiinsa. Sen ovat tehneet monet muut ja epäilemättä minua paremmin. Tarkoitus ei myöskään ole selostaa seikkaperäisesti, miksen itse suonut tukeani vihreille. Sitä kyllä edellytetään ja kysytään, jos sattuu ääneen sanomaan, ettei äänestä vihreitä, mutta sen aika ei ole vielä. Sen sijaan aion nyt alustavasti kertoa pinnallisen syyn sille, miksen halunnut vihreitä äänestää ja miksi ei ilmeisesti moni muukaan niin tehnyt.
Kun minulta tivataan syvällisiä argumentteja äänestyspäätökseni tueksi, ollaan jo väärillä jäljillä. Ihmiset eivät äänestä siten, että he perehtyvät juurta jaksaen puolueohjelmiin, tutkivat ehdokkaiden mennyttä äänestyskäyttäytymistä tai haeskelevat, mitä kukakin mediassa puolueesta tai tärkeästä aiheesta on sanonut. Äänestäminen perustuu lopulta ennen kaikkea mielikuviin, jotka puolueet onnistuvat välittämään itsestään - tai epäonnistuvat, kuten tässä nyt kävi vihreiden osalta. Mielikuvan tärkeyden näkee jo siinäkin, että vaikka nimenomaan kokoomus ryvettyi vaalirahaskandaalissa perusteellisesti, kun taas vihreät loistivat puhtoisen viattomina, kokoomus onnistui mielikuvamarkkinoinnissaan ja sai äänestäjien tuen.
Ja koska mielikuva merkitsee, kannattaa aidosti kuunnella, millaisia mielipiteitä ihmisillä on vihreistä eikä vain viitata niille kintaalla ajatellen, että juntti mikä juntti. Ja ne mielipiteet eivät ole kovin mairittelevat. Lukemalla vihreiden "miksi näin kävi?!" -blogimerkintöjen kommenttiosastoja yksi selittävä tekijä nousee ylitse muiden: äänestäjäjien mielestä vihreät on ylimielinen, suvaitsematon ja elitistinen puolue. Kuka sellaista nyt haluaisi äänestää?
Sillä, pitävätkö vihreät itse itseään elitisteinä tai pitävätkö heidän kannattajansa, ei ole tässä kohtaa väliä. Mielikuva ratkaisee. Itkupotkuraivarit vaalien jälkeen vain pahentavat asiaa ja vahvistavat näiden ei-äänestäneiden kantaa.
Jos vihreät todella haluavat uudistua, jos he haluavat saada äänestäjänsä takaisin, jos he haluavat saada MINUT takaisin, on aika alkaa kuunnella. Useilla, minä mukaan lukien, on nyt sellainen kokemus vihreistä, etteivät nämä kuuntele vaan määräilevät vain ylhäältä käsin, miten pitäisi elää ja haukkuvat muita junteiksi ja hölmöiksi. Ovat vieläpä jotkut mesonneet, ettei näiden "tyhmien" pitäisi sallia äänestää, kun kerran äänestävät väärin. Keppi toimii jossain tilanteissa, mutta voin vakuuttaa, että demokratiassa se ei toimi. Diktatuuri taas olisi vastoin vihreiden niin kovasti julistamia liberaaleja arvoja. Kaikkea ei voi saada.
Sinänsä toivon, että vihreät uudistuisi. Mutta en pidätä hengitystäni.
Tätä tappiota vihreät nyt puivat blogeissaan, keskustelupalstoilla ja epäilemättä keskenään. Sitä puivat myös vihreiden vastustajat ja äänestäjät. Vaalien jälkeen Facebook täyttyi vihreiden kannattajien epäuskoisista ja järkyttyneistä kommenteista eikä myrsky ole laantunut vieläkään. On perustettu tukiryhmää, uhattu maastamuutolla ja kauhisteltu perussuomalaisia.
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole tehdä syväanalyysia siitä, miksi vihreät ottivat takkiinsa. Sen ovat tehneet monet muut ja epäilemättä minua paremmin. Tarkoitus ei myöskään ole selostaa seikkaperäisesti, miksen itse suonut tukeani vihreille. Sitä kyllä edellytetään ja kysytään, jos sattuu ääneen sanomaan, ettei äänestä vihreitä, mutta sen aika ei ole vielä. Sen sijaan aion nyt alustavasti kertoa pinnallisen syyn sille, miksen halunnut vihreitä äänestää ja miksi ei ilmeisesti moni muukaan niin tehnyt.
Kun minulta tivataan syvällisiä argumentteja äänestyspäätökseni tueksi, ollaan jo väärillä jäljillä. Ihmiset eivät äänestä siten, että he perehtyvät juurta jaksaen puolueohjelmiin, tutkivat ehdokkaiden mennyttä äänestyskäyttäytymistä tai haeskelevat, mitä kukakin mediassa puolueesta tai tärkeästä aiheesta on sanonut. Äänestäminen perustuu lopulta ennen kaikkea mielikuviin, jotka puolueet onnistuvat välittämään itsestään - tai epäonnistuvat, kuten tässä nyt kävi vihreiden osalta. Mielikuvan tärkeyden näkee jo siinäkin, että vaikka nimenomaan kokoomus ryvettyi vaalirahaskandaalissa perusteellisesti, kun taas vihreät loistivat puhtoisen viattomina, kokoomus onnistui mielikuvamarkkinoinnissaan ja sai äänestäjien tuen.
Ja koska mielikuva merkitsee, kannattaa aidosti kuunnella, millaisia mielipiteitä ihmisillä on vihreistä eikä vain viitata niille kintaalla ajatellen, että juntti mikä juntti. Ja ne mielipiteet eivät ole kovin mairittelevat. Lukemalla vihreiden "miksi näin kävi?!" -blogimerkintöjen kommenttiosastoja yksi selittävä tekijä nousee ylitse muiden: äänestäjäjien mielestä vihreät on ylimielinen, suvaitsematon ja elitistinen puolue. Kuka sellaista nyt haluaisi äänestää?
Sillä, pitävätkö vihreät itse itseään elitisteinä tai pitävätkö heidän kannattajansa, ei ole tässä kohtaa väliä. Mielikuva ratkaisee. Itkupotkuraivarit vaalien jälkeen vain pahentavat asiaa ja vahvistavat näiden ei-äänestäneiden kantaa.
Jos vihreät todella haluavat uudistua, jos he haluavat saada äänestäjänsä takaisin, jos he haluavat saada MINUT takaisin, on aika alkaa kuunnella. Useilla, minä mukaan lukien, on nyt sellainen kokemus vihreistä, etteivät nämä kuuntele vaan määräilevät vain ylhäältä käsin, miten pitäisi elää ja haukkuvat muita junteiksi ja hölmöiksi. Ovat vieläpä jotkut mesonneet, ettei näiden "tyhmien" pitäisi sallia äänestää, kun kerran äänestävät väärin. Keppi toimii jossain tilanteissa, mutta voin vakuuttaa, että demokratiassa se ei toimi. Diktatuuri taas olisi vastoin vihreiden niin kovasti julistamia liberaaleja arvoja. Kaikkea ei voi saada.
Sinänsä toivon, että vihreät uudistuisi. Mutta en pidätä hengitystäni.
tiistaina, huhtikuuta 19, 2011
Ryhdy yrittäjäksi!
Jos voittaisin yhtäkkiä lotossa ja saisin tehdä IHAN mitä tahansa, tiedän jo, mihin ryhtyisin. Minä perustaisin kahvilan. Kyllä vain, jonkun söpön pikkukuppilan kantakaupunkiin nätille alueelle värikkäiden talojen katveeseen, jonka sisustaisin kodikkaaksi tummalla puulla ja kukilla, jossa myytäisiin tuoreita "päivän leivonnaisia", josta saisi kaikenlaisia erikoisia suklaita, kahvilaatuja ja vihreitä jasmiiniteekukkia. Seinillä olisi kuvia Hollywoodin kulta-ajan tähdistä ja hyllyissä vanhoja kirjoja, joita voisi lueskella kahvin tahi teen ääressä. Hankkisin myös A-oikeudet ja tarjoaisin joitain korkealuokkaisia ihanuuksia, kermalikööriä, savuista viskiä, pienpanimo-olutta. Lisäksi kahvilani olisi vieläpä kohtuuhintainen, minkä vuoksi siitä tulisi helsinkiläisten oma olohuone. Sellaisen kahvilan minä perustaisin!
Tai sitten en, koska minulle kävisi kuitenkin samalla lailla kuin Kahvila Tyrnille: "Helsinki poistaa suositun kahvilan vesiletkun vuoksi".
Kuka sanoikaan, että pienyrittäjyys kannattaa? Ei se ainakaan ollut virkamies!
Tai sitten en, koska minulle kävisi kuitenkin samalla lailla kuin Kahvila Tyrnille: "Helsinki poistaa suositun kahvilan vesiletkun vuoksi".
Kuka sanoikaan, että pienyrittäjyys kannattaa? Ei se ainakaan ollut virkamies!
maanantaina, huhtikuuta 18, 2011
Vaalivalvojaiset 2011
En kommentoi vielä paljoa, mutta meitä odottavat kiintoisat ajat. Ja kiintoisat hallitusneuvottelut.
Sen verran voin sanoa, että en ole kovin huolissani perussuomalaisten voitosta. Oikeastaan pidän sitä ihan tervetulleena. En kannata perussuomalaisia, mutta mielestäni Suomen poliittinen kenttä on kaivannut jonkinlaista ravistelua ja nyt se tuli. Kolme suurta puoluetta ovat tehneet sellaista politiikkaa, johon en ole ollut tyytyväinen eikä näemmä moni muukaan. En jaksa uskoa, että kelkka olisi nytkään kääntynyt, jos vaalit olisivat menneet tavalliseen tapaan.
On hyvin mahdollista, ettei nytkään loppujen lopuksi tapahdu mitään ihmeellistä, mutta nyt on edes jonkinlainen säällinen mahdollisuus sellaiseen.
Sen verran voin sanoa, että en ole kovin huolissani perussuomalaisten voitosta. Oikeastaan pidän sitä ihan tervetulleena. En kannata perussuomalaisia, mutta mielestäni Suomen poliittinen kenttä on kaivannut jonkinlaista ravistelua ja nyt se tuli. Kolme suurta puoluetta ovat tehneet sellaista politiikkaa, johon en ole ollut tyytyväinen eikä näemmä moni muukaan. En jaksa uskoa, että kelkka olisi nytkään kääntynyt, jos vaalit olisivat menneet tavalliseen tapaan.
On hyvin mahdollista, ettei nytkään loppujen lopuksi tapahdu mitään ihmeellistä, mutta nyt on edes jonkinlainen säällinen mahdollisuus sellaiseen.
maanantaina, huhtikuuta 11, 2011
Vihan päivä
Me elämme melko korrektissa yhteiskunnassa. Täytyy olla kohtelias, kenellekään ei saa sanoa pahasti eikä ketään saa inhota. Ihmisiä täytyy "ymmärtää", sillä koskaanhan ei tiedä, millaiset heidän lähtökohtansa ovat ja hei, muutenhan on rasisti, sovinisti tai muuten vaan epäkelpo ihminen. Ja kuten aina, toiset asiat ja ihmiset ovat tietysti tässäkin asiassa tasa-arvoisempia kuin toiset. On ihan sallittua sanoa, että vihaa miehiä, mutta sanopa, että vihaat romanikerjäläisiä. Sanoa saa, mutta jälkimmäisestä tulee enemmän paskaa niskaan.
Tästä huolimatta tänään on sellainen päivä, että minua huvittaa kirjoittaa oma vihalista. Enkä aio olla pätkääkään korrekti! On epäilemättä epäreilua inhoa monia asioita ja ihmisryhmiä, joita inhoan, mutta vähät siitä. Nyt annetaan palaa!
1. Vihaan ihmisiä, jotka istuvat bussissa viereeni. Etenkin, jos he ovat lihavia, huohottavia mammoja/ukkoja. Kuka on käskenyt lihottaa itsensä siihen kuntoon, että jo kävely pysäkille aiheuttaa hikoilua ja hengästystä? Mistä päästäänkin seuraavaan aiheeseen, nimittäin...
2. Vihaan läskejä. Haukkukaa vaan, mutta näin on. Lihavat voivat toitottaa maailman tappiin asti "lihavuus on kaunista" -mantrojaan, mutta se ei muuta sitä, että lihavuus itse asiassa EI ole kaunista. Ei ole koskaan ollutkaan. Mielellään läskit vetoavat siihen, että vuonna miekka ja kivi lihavat olisivat olleet suosituimpia puolisoehdokkaita, mutta näin ei ole. Entisaikaan kyllä suosittiin pulleahkoja naisia etenkin talonpoikien keskuudessa, mutta nämä pulleat naiset olivat samalla riuskoja ja vahvoja työntekijöitä eli kaukana niistä suklaata nassuunsa mättävistä, 100 metrin jälkeen läähättävistä nykysisaristaan. Ja paitsi että lihavuus on rumaa, se on myös merkki huonoista elintavoista - lisää syitä nihkeyteen.
3. Vihaan vastuunsiirtoa ja typeriä tekosyitä tyyliin "en mä vaan voi sille mitään, mulla on isot luut/se on geeneissä/en vaan osaa/se on niin hankalaa" jne. BYHYY. Totuus on se, että lähes kaikki ihmiset kykenisivät niihin asioihin, joiden tekemättömyydelle he keksivät mitä mielikuvituksellisimpia tekosyitä, mutta ovat liian laiskoja ja mukavuudenhaluisia. He eivät kuitenkaan halua myöntää sitä vaan yrittävät pitää yllä fasadia kyvykkyydestään. Jos on pakko olla kädetön sohvaperuna, myöntäisivät nyt edes, että syy on heidän eikä minkään mystisten auringonpilkkujen. Ei sääliä moisille itseään gloorioiville laiskureille.
4. Vihaan kerjäläisiä. Kaikkia kerjäläisiä, en vain romanikerjäläisiä, mutta myös heitä.
5. Vihaan niitä kusipäitä, jotka varastavat opiskelijaruokaloista, kirpputoreilta, leipäjonoista ja muista vastaavista vaatimattoman väen paikoista. Varastaminen on toki aina väärin eikä "vähäosaisilta" varastaminen ole enemmän väärin kuin keneltä hyvänsä varastaminen, mutta jotenkin köyhiltä varastaminen ottaa enemmän aivoon. Se on röyhkeyden ja törkeyden huippu.
6. Vihaan juoksemista, paitsi omaani niin myös muiden ihmisten. Onko pakko törmäillä ympäriinsä kuin sokea kana? Tähän liittyen inhoan kiirettä ylipäätään. Tahdon taivaltaa määränpäähäni omassa rauhassani enkä siedä, jos minua yritetään pakottaa juoksemaan.
7. Vihaan hidastelevia ihmisiä kassoilla ja kaduilla. Kyllä, monet heistä ovat mummoja. Onko ihan pakko kaivaa se lompakko esiin vasta, kun kassa on sanonut oikean summan ja sitten alkaa laskeskella niitä senttejä lompakon pohjalta? Voi kiesus sentään. Onko pakko tunkea uimahallissa joka paikkaan niin, että normaalivauhtia uivat joutuvat hidastelemaan ja väistelemään? Onko pakko köpötellä ryhmänä keskellä tietä (tämä koskee usein nuoria)?? ONKO PAKKO???
8. Vihaan koirienomistajia, jotka paskuuttavat piskejään jalkakäytävillä eivät vaivaudu keräämään koiriensa jätöksiä ja laittamaan niitä roskikseen. Astukoot he mahdollisimman moniin ulostekasoihin ja pilatkoot he kalliit kenkänsä koiranpaskaan. Amen.
9. Vihaan sitä, ettei politiikassa kukaan viitsi tai halua ottaa vastuuta. Aina se on jonkun muun syy. Kaivaisivat saatana sen selkärankansa esiin ja myöntäisivät joskus mokanneensa, niin säilyttäisivät edes jonkinlaisen osan ihmisyydestään. Mutta ei. Vaikka joku jäisi kiinni housut kintuissa, silti kielletään kaikki. Sylettää.
10. Vihaan teinejä. Ne ovat huonokäytöksisiä, tyhmiä, rivosuisia ja kuvittelevat omistavansa maailman. Lisäksi niiden jutut vain ovat niin typeriä, kun niitä joutuu kuuntelemaan bussissa. Vihaan tosin myös keski-ikäisiä, ne ovat vielä pahempia, etenkin asiakkaina. Ne eivät vain kuvittele omistavansa maailmaa vaan kuvittelevat, että maailma on heille velkaa kermakakun ja vielä kirsikankin sen päälle. Ja voi sitä huutoa ja meteliä, kun arvon "maailman etuoikeutetuin ylijumala" ei saakaan krääsäänsä kuskattua päivässä Virosta Rovaniemelle kymmenellä eurolla. Häntä on verisesti loukattu!
11. Vihaan kaakaon pinnalle muodostuvaa kalvoa. Se on ällöttävä!
Tässä näitä tällä kertaa. Jatkan vihaamista kenties seuraavassa osassa.
Tästä huolimatta tänään on sellainen päivä, että minua huvittaa kirjoittaa oma vihalista. Enkä aio olla pätkääkään korrekti! On epäilemättä epäreilua inhoa monia asioita ja ihmisryhmiä, joita inhoan, mutta vähät siitä. Nyt annetaan palaa!
1. Vihaan ihmisiä, jotka istuvat bussissa viereeni. Etenkin, jos he ovat lihavia, huohottavia mammoja/ukkoja. Kuka on käskenyt lihottaa itsensä siihen kuntoon, että jo kävely pysäkille aiheuttaa hikoilua ja hengästystä? Mistä päästäänkin seuraavaan aiheeseen, nimittäin...
2. Vihaan läskejä. Haukkukaa vaan, mutta näin on. Lihavat voivat toitottaa maailman tappiin asti "lihavuus on kaunista" -mantrojaan, mutta se ei muuta sitä, että lihavuus itse asiassa EI ole kaunista. Ei ole koskaan ollutkaan. Mielellään läskit vetoavat siihen, että vuonna miekka ja kivi lihavat olisivat olleet suosituimpia puolisoehdokkaita, mutta näin ei ole. Entisaikaan kyllä suosittiin pulleahkoja naisia etenkin talonpoikien keskuudessa, mutta nämä pulleat naiset olivat samalla riuskoja ja vahvoja työntekijöitä eli kaukana niistä suklaata nassuunsa mättävistä, 100 metrin jälkeen läähättävistä nykysisaristaan. Ja paitsi että lihavuus on rumaa, se on myös merkki huonoista elintavoista - lisää syitä nihkeyteen.
3. Vihaan vastuunsiirtoa ja typeriä tekosyitä tyyliin "en mä vaan voi sille mitään, mulla on isot luut/se on geeneissä/en vaan osaa/se on niin hankalaa" jne. BYHYY. Totuus on se, että lähes kaikki ihmiset kykenisivät niihin asioihin, joiden tekemättömyydelle he keksivät mitä mielikuvituksellisimpia tekosyitä, mutta ovat liian laiskoja ja mukavuudenhaluisia. He eivät kuitenkaan halua myöntää sitä vaan yrittävät pitää yllä fasadia kyvykkyydestään. Jos on pakko olla kädetön sohvaperuna, myöntäisivät nyt edes, että syy on heidän eikä minkään mystisten auringonpilkkujen. Ei sääliä moisille itseään gloorioiville laiskureille.
4. Vihaan kerjäläisiä. Kaikkia kerjäläisiä, en vain romanikerjäläisiä, mutta myös heitä.
5. Vihaan niitä kusipäitä, jotka varastavat opiskelijaruokaloista, kirpputoreilta, leipäjonoista ja muista vastaavista vaatimattoman väen paikoista. Varastaminen on toki aina väärin eikä "vähäosaisilta" varastaminen ole enemmän väärin kuin keneltä hyvänsä varastaminen, mutta jotenkin köyhiltä varastaminen ottaa enemmän aivoon. Se on röyhkeyden ja törkeyden huippu.
6. Vihaan juoksemista, paitsi omaani niin myös muiden ihmisten. Onko pakko törmäillä ympäriinsä kuin sokea kana? Tähän liittyen inhoan kiirettä ylipäätään. Tahdon taivaltaa määränpäähäni omassa rauhassani enkä siedä, jos minua yritetään pakottaa juoksemaan.
7. Vihaan hidastelevia ihmisiä kassoilla ja kaduilla. Kyllä, monet heistä ovat mummoja. Onko ihan pakko kaivaa se lompakko esiin vasta, kun kassa on sanonut oikean summan ja sitten alkaa laskeskella niitä senttejä lompakon pohjalta? Voi kiesus sentään. Onko pakko tunkea uimahallissa joka paikkaan niin, että normaalivauhtia uivat joutuvat hidastelemaan ja väistelemään? Onko pakko köpötellä ryhmänä keskellä tietä (tämä koskee usein nuoria)?? ONKO PAKKO???
8. Vihaan koirienomistajia, jotka paskuuttavat piskejään jalkakäytävillä eivät vaivaudu keräämään koiriensa jätöksiä ja laittamaan niitä roskikseen. Astukoot he mahdollisimman moniin ulostekasoihin ja pilatkoot he kalliit kenkänsä koiranpaskaan. Amen.
9. Vihaan sitä, ettei politiikassa kukaan viitsi tai halua ottaa vastuuta. Aina se on jonkun muun syy. Kaivaisivat saatana sen selkärankansa esiin ja myöntäisivät joskus mokanneensa, niin säilyttäisivät edes jonkinlaisen osan ihmisyydestään. Mutta ei. Vaikka joku jäisi kiinni housut kintuissa, silti kielletään kaikki. Sylettää.
10. Vihaan teinejä. Ne ovat huonokäytöksisiä, tyhmiä, rivosuisia ja kuvittelevat omistavansa maailman. Lisäksi niiden jutut vain ovat niin typeriä, kun niitä joutuu kuuntelemaan bussissa. Vihaan tosin myös keski-ikäisiä, ne ovat vielä pahempia, etenkin asiakkaina. Ne eivät vain kuvittele omistavansa maailmaa vaan kuvittelevat, että maailma on heille velkaa kermakakun ja vielä kirsikankin sen päälle. Ja voi sitä huutoa ja meteliä, kun arvon "maailman etuoikeutetuin ylijumala" ei saakaan krääsäänsä kuskattua päivässä Virosta Rovaniemelle kymmenellä eurolla. Häntä on verisesti loukattu!
11. Vihaan kaakaon pinnalle muodostuvaa kalvoa. Se on ällöttävä!
Tässä näitä tällä kertaa. Jatkan vihaamista kenties seuraavassa osassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)